keskiviikko 22. lokakuuta 2014

Näyttelykuulumiset

Syksy ja sen mukanaan tuoma pimeys on saanut allekirjoittaneen laiskistumaan blogipäivityksissä. Edellisviikonlopun 11.-12.10. vietimme kuitenkin kissamaisissa merkeissä URKin näyttelyssä Kirkkonummella ja siitä päätin muutamalla sanasella raportoida.

Päivät alkoivat aikaisin, sillä raahauduimme Gerizahin kanssa paikalle julkisten välineiden avulla molempina aamuina. Gerizah sai näyttelyseurakseen tällä kertaa tyttärenpoikansa, komistuneen ja miehistyneen Wiken, joka oli mukana meiningeissä koko viikonlopun. Wikke on edellisen yhteisen näyttelymme jälkeen ehtinyt käväistä näytillä myös Ykköskissojen ensimmäisessä kansallisessa näyttelyssä Kotkassa syyskuussa. Mukavaa, että olemme saaneet uusia näyttelymaukuja!

Wikellä on aina heti näyttelyhäkkiin päästyään tapana kuopsutella kaikki hiekat laatikon ulkopuolelle. Mikäs siinä sitten pikkupiraatin tomerasti istuessa!



Paikalla rotua edustamassa olivat myös Thitin mainio isäkissa Emir kotikissakavereineen molempina päivinä ja sunnuntaina Chai-lain hopeatäplikäs nuori neiti Inukshuk, jonka kanssa Wikke pääsikin vertailuun. Lisäksi näyttelyssä oli rotuyhdistyksemme myyntipöytä koko viikonlopun.

Gerizah on näyttelyhäkissään aina hyväntuulinen, koska siellä ei ole vieraiden kissojen hajuja <3


Launtaina tuomarinamme oli italialainen Donatella Mastrangelo, jolla oli myös tuomarioppilas. Gerizahissa tykättiin erityisesti turkista ja tyypistä muuten, mutta kaipaamaan jäätiin isompia korvia ja korkeampaa otsaa. CAGCIB-serti saatiin ongelmitta ja tp-valinnoissakin käväistiin pyörähtämässä. Wikestäkin vaikutettiin tykkäävän, vaikka turkki ei täysin puhtaan hopea näyttelypäivänä ollutkaan. Turkki ehtinee muuttua nuorukaisella vielä moneen kertaan. Nuorten tp-valintoihin oli kutsuttu Wiken lisäksi somali ja ocicat, joista oppilas laitettiin aluksi valitsemaan suosikkinsa. Oppilas päätyi somaliin, mutta tuomarin lopulliset vaihtoehdot vaikuttivat olevan Wikke tai ocicat. Pitkään kissojen hyviä puolia ja puutteita vertailtiin, mutta lopulta ocicat meni kuitenkin paneeliin.

Wikke tp-valinnoissa lauantaina. Kuva: Pirjo Kiviniemi

Sunnuntaina maukulaiset pääsivät norjalaisen Anne Velandin pöydälle. Gerizahin arvostelusta ei juurikaan mitään uutta ole kerrottavaa, serti ja kutsu tp-valintoihin saatiin jälleen. Tuomari tarjosi pöydällä juttutuulella olleelle rouvalle kahvia kupistaan, mutta se ei tällä kertaa maistunut. Wikellä meni hienosti ja tuomari tykkäsi erityisesti turkin hyvästä kontrastista. Inukshukin arvostelun jälkeen tuomari vertasi nuoria pitkään ja hartaasti, mutta kummastakaan ei kertakaikkiaan löytynyt mitään puutteita. Tuomari valitsi Wiken tp-valintoihin turkin paremman kontrastin ansiosta. Valinnoista maut eivät kuitenkaan eteenpäin päässeet.

Edit. Seuraavaan näyttelyyn osallistuu mammalomalle näyttelyn jälkeen jäämässä oleva Thiti (korjattu ajatusvirhe :)). Thitin ja Wiken voi löytää CFA-ringeistä Helsingin messukeskuksesta 8.-9.11. Marraskuun lopussa suuntaamme Gerizahin kanssa Kuopioon näyttelemään ensimmäistä kertaa ja siellä seuraamme sunnuntaina liittyy B-pentueen neitokainen Fatima.

maanantai 29. syyskuuta 2014

Syyslomalaiset

Hei ja tiedoksi vaan, että lomailemme tämän viikon! Täällä me nyt lepäillään, ulkoillaan ja nautitaan pirteistä syysilmoista näin mukavissa, kissoille uusissa maisemissa. Ei harmita yhtään, kissoja eikä ihmisiä!

 




perjantai 5. syyskuuta 2014

1-vuotiaat pikkuiset

Onnittelut Thitin 1-vuotissynttäreitään tänään juhliville Iltavilleille pennuille, eli syntymäjärjestyksessä Sokerille, Pippurille, Chilille ja Vaniljalle eli Fannylle! Paljon rapsutuksia kissoille ja terveisiä palvelusväelle, mikäli joku teistä sattuu täällä vielä käymään. :)

Tässä pikkuiset mönkiäiset kolmen päivän ikäisinä, jolloin heidät otettiin pimeästä pentulaatikosta päivänvaloon kuvattavaksi ensimmäistä kertaa. Ja Thiti, maailman onnellisin emo! <3


Ajatella, että siitä on jo vuosi, kun meillä oli kotona tällaisia hylkeenpoikia! Pentujen hoitaminen on rankkaa, mutta samalla myös palkitsevaa, kun näkee niiden kasvavan ja kehittyvän ja aika kultaakin muistot kaikista projektin haastavista vaiheista. Toiveena olisi, että Thiti synnyttäisi toiset pennut ensi vuonna. Tällä kertaa tavoitteena olisi saada kirjavampaa seurakuntaa, eli sekä savu- että hopealapsia!